Kalle on jäänyt työttömäksi pitkän työuran jälkeen. Työnhakutaitoja ei ole vuosiin tarvittu ja ansioluettelokin pitäisi tehdä. Kallella itsellään ei ole tietokonetta, eikä sen käyttämiseen olisi totta puhuen oikein osaamistakaan. Digiasioiden opettelemiseen tarvittaisiin neuvoja ja kiireetöntä käytännön opastusta.

Kalle toki ymmärtää sähköisten palveluiden olevan nykypäivää, etenkin haja-asutusalueilla. Luottotietojen menettämisen jälkeen Kallella on ollut käytössään prepaid -liittymä, jolla ei välttämättä voi soittaa virastojen maksullisiin numeroihin. Jos ei soittaminen tai netissä asiointi onnistu, niin ainoaksi keinoksi jää asioiminen paikan päällä, joka taas helposti menee hankalaksi eri virastojen aukioloaikojen ja ajanvarausten takia. Lähimpien palvelupisteiden sulkeuduttua välimatkaakin kertyy.

Uuden työpaikan etsimisen lisäksi Kallea ovat valvottaneet rahahuolet. Yllättänyt työttömyys ja omasta elämäntavasta kiinni pitäminen tekevät sen, ettei Kalle ei oikein tiedä miten saisi rahat riittämään koko kuukaudelle. Hakemusviidakossa hän ei myöskään  tiedä, onko osannut hakea niitä tukia, joihin voisi olla oikeutettu. Kaiken tämän keskellä alkaa pelko, yksinäisyys ja epävarmuus huomisesta ahdistamaan niin, että Kalle lääkitsee itseään keskioluella päivittäin.

Silti hän tietää, että nyt pitäisi päästä eteenpäin. Kalle tarvitsee jonkun, joka jaksaa kuunnella ja kohtaa Kallen kokonaisena ihmisenä omassa elämässään. Ihmisen, jonka kanssa voisi pohtia vaihtoehtoja ja saada asioita selkeämmiksi. Asioiden hoitaminen, itsestä huolehtiminen ja toivo tulevasta auttavat saamaan elämää hallintaan ja sitä myötä myös mahdollistavat työllistymistä tai muuta sopivaa määränpäätä.

Näitä omassa elämässään erilaisten asioiden kanssa kamppailevia Kalleja ja Kaisoja on Suomessa paljon. Suomessa ei pitäisi inhimillisesti eikä taloudellisesti olla varaa antaa heidän vajota systeemin ja eri viranomaisten välisiin rakoihin.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa julkisen ja yksityisen sektorin palveluiden täydentäjänä ja kustannustehokkaana toimijana. Työtä tehdään kansalaisten hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessä sekä ongelmien ennaltaehkäisyssä. Tärkeää on auttaa ja tukea erityisesti heikommassa ja haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, kuten köyhiä, sairaita ja syrjäytyneitä.

Pohjois-Karjalassa ja etenkin syrjäseuduilla sosiaali- ja terveysalan sekä muita viranomaispalveluja on vuosien mittaan vähennetty vaikka itse palveluntarve ei ole vähentynyt. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tarjoamat palvelut ovat korvaamattomia ja niiden rahoitus valtion talousarviossa on turvattava nyt sekä tulevaisuudessa, sillä jokainen ihminen on avun ja tuen arvoinen.

Pohjois-Karjalan Työttömien Yhdistysten Toimintajärjestö ry
puheenjohtaja Mirja Mölsä
työttömien neuvoja Taina Ben Daoud
työttömien neuvoja Krista Turunen