Häpeä ja stigmatisointi osana työttömyyttä — onko mitään tehtävissä?

Nykyisen työttömyyden kasvun lisäksi työelämää on jo pitkään leimannut sen pirstaloituminen. Turvattu vakituinen kokoaikatyö on käynyt harvinaisemmaksi löytää. Sen sijaan esimerkiksi määräaikaiset työsopimukset ja nollatuntisopimukset ovat yleistyneet. Näin ollen työttömyysjaksojenkin todennäköisyys on kasvanut. Suojaosan poistuttua osa-aikatyö on myös käynyt kannattamattomammaksi, joten paine löytää juuri kokoaikatyö on kasvanut.

Continue ReadingHäpeä ja stigmatisointi osana työttömyyttä — onko mitään tehtävissä?

Työttömyyden monet kasvot 5

Päädyin aikanaan työttömäksi ja erilaisten pätkätöiden kurimukseen valmistuttuani ammattiin. Sairaistuin krooniseen kipusairauteen opintojeni aikana, mutta diagnoosin saaminen kesti yli valmistumiseni terveydenhuollon resurssien vuoksi. Valmistuttuani en ollut kykenevä tekemään työtä, johon olin opiskellut, ja jäin työttömäksi sekä tavallaan hieman tyhjän päälle. Uskoin tässä kohtaa vielä, että tilanne selviäisi parhain päin ja ilmoittauduin työkkäriin tuoden siellä tilanteeni esille. Valitettavasti pian kiusakseni saapui surullisenkuuluisa aktiivimalli, joka velvoitti tekemään tietyn määrän töitä tai olemaan työllistä edistävissä palveluissa tai tuet pienenisivät. Eipä siinä mitään, totesin. Kyllähän tästä selvitään. Ongelmaksi nousi vain se, että samalla kun koetin selvitä terveydentilani kanssa ja saada diagnoosia ja hoitoa vaivoilleni, kukaan ei työkkärissä tuonut esille millään lailla minkäänlaista…

Continue ReadingTyöttömyyden monet kasvot 5