Kunnan- ja kaupunginvaltuustojen syyskaudet ovat pyörähtäneen vauhdilla käyntiin, ja Joensuu on julkaissut strategiansa vuosille 2025–2029. Tarkastelen tässä kirjoituksessa strategiaa työttömyyden näkökulmasta, sillä Pohjois-Karjalassa on maan suurimmat työttömyysluvut. Elokuun 2025 lopussa Joensuussa oli 5310 työtöntä työnhakijaa, kertoen haasteen laajuudesta.
Joensuu on maakunnan potentiaalisin kasvukeskus, jolla olisi parhaat mahdollisuudet kääntää tyhjenevän Pohjois-Karjalan elinvoima nousuun. Lisäksi vuoden 2025 alussa vastuu työllisyyspalveluista siirtyi kuntien vastuulle. Joensuu toimii Pohjois-Karjalan työllisyysalueen vastuukuntana, mikä tekee työttömyyden huomioimisesta entistäkin tärkeämpää strategisella tasolla.
Moottori vai mittari?
Joensuun strategian yleinen linja rakentuu työn, elinvoiman ja kasvun varaan. Visiona on, että Joensuu on vuonna 2030 Suomen kymmenen suurimman kaupungin joukossa. Tavoite halutaan saavuttaa yhteistyössä yritysten kanssa. Työllisyys nähdään kaupungin kasvun ja kilpailukyvyn moottorina.
Työttömyyttä käsitellään suoraan vain yhdessä vaikuttavuustavoitteessa: “Kasvavan elinkeinoelämän ja työllisyyden Joensuu”. Tavoitteena on alentaa työttömyysaste kohti maan keskiarvoa, eli 11 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä (lähtötaso vuonna 2024 on 14,3 prosenttia).
Työllisyyden vahvistamisen keinoiksi listataan muun muassa:
- yritystoiminnan ja investointien edistäminen
- energiamurroksen ja kiertotalouden hyödyntäminen
- teknologiateollisuuden edistäminen
- kansainvälisen matkailun kasvattaminen
- lähiruoan käytön lisääminen
Uusien työpaikkojen syntyminen on olennaista, mutta yhtä tärkeää on varmistaa, että työvoimalla on kyky ja tuki tarttua niihin. Pohjois-Karjalassa pitkäaikaistyöttömyys on nousussa; Karjalaisen mukaan 45,6 prosenttia työttömistä työnhakijoista ovat pitkäaikaistyöttömiä. Melkein joka toisella pitkäaikaistyöttömällä ei ole voimassa olevaa työnhakuvelvoitetta. Tämä osoittaa, että he eivät ole työkykyisiä ja näin ollen eivät ole työmarkkinoiden käytettävissä. Siksi työttömien palveluihin on panostettava samalla tavalla kuin taloudellisiin investointeihin.
Strategiassa todetaan, että Joensuussa “kehitämme omaa työllisyyttä edistävää palvelutarjontaa ja varmistamme aktiivisen sekä saavutettavan yritysneuvonnan”. Tavoite kuulostaa lupaavalta, käytännön tasolla kehittämisen tarve on edelleen suurta. Esimerkiksi Ylen uutinen toukokuulta 2025 kertoi, että Pohjois-Karjalan työllisyysalue lopetti ammatinvalintaan liittyvät psykologipalvelut työttömiltä. Muutosta perusteltiin sillä, että laki ei velvoita psykologipalvelujen tarjoamista työllisyyspalveluissa. Pelkkä lakisääteisten palvelujen ylläpito ei riitä, jos tavoitteena on aidosti tukea työllistymistä ja hyvinvointia.
Strategia lähestyy työttömyyttä taloudellisella ja rakenteellisella tasolla, mikä on perusteltua. Ilman työpaikkoja työllisyys ei nouse. Samalla on muistettava, että pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat yksilöllisiä, räätälöityjä ratkaisuja työelämään palaamisen tueksi. Pohjois-Karjalassa työttömyyden pitkittymisen riski on maan korkein, joten palveluiden vaikuttavuuteen on syytä panostaa.
Työllisyyden polut: koulutus, kotoutuminen ja osallistavat palvelut
Työllisyyden syntyminen ei ole kiinni vain yritysten investoinneista, vaan myös siitä, miten kouluttautumista, kotoutumista ja osallistumista tuetaan.
Osiossa “Opiskelun ja sivistyksen Joensuu” painotetaan oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä. Tämä on tärkeää etenkin harjoittelupaikkojen ja opinnäytetöiden kautta tapahtuvan työllistymisen kannalta. Työelämään siirtymisen yhteyksien vahvistaminen voi lisätä valmistuneiden pysyvyyttä Joensuun seudulla, sillä nyt moni joutuu muuttamaan töiden perässä muualle. Toivon mukaan työllistämisen kuntalisä sekä mahdollisesti nuorten työllistymisseteli tekevät osansa nuorten työttömyyden pitkittymisen ennaltaehkäisemiseksi.
Myös kotouttaminen nostetaan esiin osana elinvoimapolitiikkaa. Linjauksessa todetaan, että “kotouttamistyö on kulttuuritaustat huomioivaa ja tähtää kouluttautumiseen, työllistymiseen ja kaupunkiin kiinnittymiseen.” Tämä yhdistää kotoutumisen ja työn toisiinsa, sillä työ on kotoutumisen väline, ja onnistunut kotoutuminen vahvistaa kaupungin työvoimaa ja yhteisöllisyyttä.
Osallisuus täydentää tätä kokonaisuutta. Strategiassa linjataan, että hyvinvointia lisätään yhdessä järjestöjen, yritysten ja asukkaiden kanssa. Järjestöillä on tärkeä rooli välityömarkkinoilla, ja niiden toiminta tukee etenkin niitä, joiden työllistyminen vaatii tukea ja aikaa. Kaupungin tulisi turvata järjestökentän elinvoima myös taloudellisesti, sillä valtion leikkaukset sote-järjestöiltä kaventavat työllistämismahdollisuuksia.
Työttömyys ei ole vain lukuja
Strategian menestystä mitataan työttömyysasteella, työpaikkojen määrällä ja yrittäjien kuntabarometrilla. Mittarit ovat tärkeitä, mutta ne paljastavat ongelman ytimen: työttömyyttä käsitellään pääasiassa tilastoina, ei inhimillisinä kokemuksina.
Viisi tuhatta työtöntä on viisi tuhatta tarinaa. Henkilökohtaiset kokemukset, arjen haasteet ja työttömyyden vaikutukset jäävät näkymättömiksi, kun menestystä mitataan vain prosentteina. Juuri nämä yksilölliset todellisuudet määrittävät sen, onnistuuko Joensuu rakentamaan aidosti hyvinvoivaa ja osallistavaa yhteisöä. Siksi on tärkeää, että kuntalaiskyselyjen ja palveluiden asiakaspalautteiden tuloksiin myös reagoidaan, eikä vain kerätä vastauksia.
Kasvu alkaa ihmisistä
Joensuun uusi strategia on kunnianhimoinen ja talousorientoitunut. Työttömyys tunnistetaan elinvoiman esteenä ja sille asetetaan selkeä tavoitetaso. On kuitenkin pohtimisen arvoista, onko työttömyyden ratkaiseminen kaupungille ensisijaisesti talouskysymys vai yhteiskunnallinen velvoite?
Elinvoimaisen kaupungin tavoitteleminen vaatii lisäksi yksilötason kehittämistä, osallisuutta ja hyvinvointia tukevia palveluita. Kasvu ei synny ainoastaan yritysten investoinnista, vaan hyvinvoivista ihmisistä. Jokaisella joensuulaisella tulee olla mahdollisuus osallisuuteen, työhön ja vakaaseen tulevaisuuteen.
Pohjois-Karjalan Työttömät ry
Elina Lehikoinen
Lähteet:
Hyvä kasvaa Joensuussa. Joensuun strategia 2025–2029. https://www.joensuu.fi/documents/144181/1835043/Joensuun+strategia+2025%E2%80%932029.pdf/d8fa7565-543c-c0a6-ac87-2ca08310472a
“Pitkäaikaistyöttömyys, Pohjois-Karjala, Elokuu 2025”, tyollisyyskatsaus.fi. https://www.tyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx?ssid=25101613252638&ely=10&lang=FI&top=1&sub=15#
“Pitkäaikaistyöttömyys räjähti: ‘Iso osa ihmisistä on ihan väärässä paikassa”, Saija Kauhanen, Karjalainen, 19.10.2025. https://www.karjalainen.fi/paikalliset/8912634
“Työttömiä auttaneet psykologit siirrettiin uusiin tehtäviin Pohjois-Karjalassa – palkka putoaa tonnilla, sanoo yksi heistä”, Linda Inkinen, Yle, 23.5.2025. https://yle.fi/a/74-20162965
“Työttömät työnhakijat kunnittain, Elokuu 2025”, tyollisyyskatsaus.fi. https://www.tyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx?ssid=25101613252638&ely=10&lang=FI&top=1&sub=12#